*

Teemu Launio Matkalla politiikan tekoon ja yhteiskunnan ymmärtämiseen

Ei syrjintää, vaan ulosrajaamista

  • Ei syrjintää, vaan ulosrajaamista

Prologi

 

Minun joulunalusajan perinteisiin kuuluu kirjoittaminen tasa-arvosta ja sen moninaisesta toteuttamisesta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY:ssä.  Alkusysäys kirjoittamiselle on ollut aina ylioppilaskunnan hallitusvalinnat, joiden sukupuolikiintiöistä olen tarinoinut vuosina 2010,2011 ja 2012. Valitettavasti perinteeni jatkuu myös tänä vuonna, mutta aiempaa raskaammalla tavalla.  Mitä tällä kertaa poliittisesti kovassa väännössä siis tapahtui?

 

Tapahtuma 

Ylioppilaskunta ISYY järjesti sääntöjen mukaan edustajistovaalit tänä syksynä, äänestysprosentin jäädessä Suomen alhaisimmaksi 17.3%. Vaalien jälkeen edustajistoryhmien nimeämät neuvottelijat alkoivat käymään vaikeita neuvotteluja ylioppilaskunnan hallituksen muodostamiseksi vuodelle 2014.

Erityisen vaikeaksi hallituksen neuvotteleminen muodostui, hakijoiden vähyyden vuoksi. Joensuusta hallitus intoa oli vaikka kuinka paljon, mutta Kuopiosta hakijoita ilmestyi pitkien etsintöjen jälkeen vain 2 henkilöä.  Edustajiston aiemmassa kokouksessa oltiin korostettu, että hallitushaun pitää olla avoin, ja että hakijoiden pitää voida nousta hallitukseen myös ryhmien ulkopuolelta. Alumnina ja opiskelijapolitiikan veteraanina, ajattelin että yhtään innokasta tekevää käsiparia ei ole varaa tässä tilanteessa pudottaa pois.

Ylioppilaskunnan uusi edustajisto valitsi uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessaan 7.12.2013 Kuopiossa. Valituksi tuli lopulta 8 henkeä. Ylioppilaskunnan työ jakautuu UEF:n kolmelle kampuskaupungille (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna) ja siksi hallituspaikkoja on pyritty valitsemaan tasaisesti kaikille kampuksille.

Ylioppilaskunnan hallitukseen valittiin aiemmin korkeintaan 8 henkeä, joka aiheutti mm. vuosina 2010-2012 vääntöä sukupuolten tasa-arvosta. Vuosi sitten muutimme sääntöjä siten, että hallitukseen on mahdollista valita korkeintaan 10 henkeä, jolla pyrittiin jakamaan tasaisemmin työtä sekä estämään aiemmat väännöt tasa-arvo kysymyksissä. Sovittuna tapana on ollut että kahdella ”pääkampuksella” Kuopiossa ja Joensuussa hallituksen jäseniä on 3-4 ja Savonlinnassa on 1-2 hlö. Nyt Joensuusta valittiin 5 hlö, Savonlinnasta 2 hlö ja Kuopiosta 1 hlö.

 Nyt siis Kuopioon valittiin vain yksi hallituksen jäsen, jonka työtaakan pelkään nousevan liian suureksi. Vastenmieliseksi homma menee, kun tarkastelee millä perusteella yhtä hakijoista ei valittu hallitukseen. Hakija oli kansainvälinen opiskelija, ja ei puhu suomea äidinkielenään. Kysyin hallituksen muodostajaehdokkailta kokouksessa sekä neuvottelijoilta onko erityisesti häneen oltu yhteydessä. Ei oltu, mutta neuvottelijat olivat ”kuulleet muilta, että hakija ei ole asiantuntija”. Lisäksi kerrottiin että koska kumpikaan hallituksen pj-ehdokkaista ei puhu tarpeeksi hyvää englantia, ei hallitus voisi käyttää englantia työkielenään arjessa.  (* lainauksia kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista)

Typertyneenä huonoista perusteista syrjiä yhtä ylioppilaskunnan jäsentä hallitusvalinnassa puhuin ja muistutin edustajistoa yhdenvertaisuuden tärkeydestä myös toteutuksessa, ei pelkissä sanoissa ja pyysin että harkittaisiin hänen ottamistaan hallitukseen. Koska toinen pj-ehdokas vetäytyi lopulta 1.vpj paikalle, ei hallituksesta käyty vaalia. Näin ollen hallituksen muodostajasta ja hallituksesta ei käyty vaalia. Jätin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen perusteena tietoinen syrjintä. Seuraavaksi kerron miksi katson näin tapahtuneen.

 

Säännöt

ISYY hallituksen muodostamisesta ja hallituskelpoisuudesta säädetään ylioppilaskunnan säännöissä luvussa 4 (§27-§36). Säännöissä ei mainita mitään hallitukseen valittavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Ei edes ylioppilaskunnan jäsenyydestä. Vain edustajiston jäsenien tulee olla ylioppilaskunnan jäseniä.

Argumentti että hakija ei ollut osannut ylioppilaskunnan organisaatiota ehdokaspaneelissa ja siksi häntä ei voida valita ovat huttua. Asiaosaamisen turvaamiseksi ylioppilaskunnalla on työntekijät ja hallitus edustaa poliittisen päätöksenteon osaamista, sekä ovat jäsenten edustajia. Minut on valittu ISYY:n hallitukseen, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan vpj.ksi sekä Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtajaksi ilman että minulla on ollut tarkkaa kuvaa saati osaamista tulevasta organisaatiosta ja työstä. Siksi opiskelijaorganisaatioissa on perehdytysjaksot, ja lopulta työ tekijäänsä opettaa. Ja jos lukisi hakijan letter of motivatonin (en anna suoraa linkkiä), en menisi takuuseen osaamattomuudesta. Ja mitä lisäarvoa kv.opiskelija hallituksen kv-vastaavana olisikaan tuonut ylioppilaskuntaan!

Sen sijaan ylioppilaskunnan säännöissä säädetään seuraavaa

 4 § Jäsenten oikeudet  

Ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen on pidettävä huolta, että ylioppilaskunnan jäsenillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan. Jäsenille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi saada tietoa ja miten omat mielipiteet sekä ehdotukset saa asioiden valmistelijoiden ja päättäjien tietoon.

Hakukuulutuusta hallitukseen ei julkaistu englanniksi, ja tämä aktiivinen opiskelija oli siis ominpäin kirjoittanut hakukirjeen, käynyt hallitusehdokkaiden paneelissa ja lopulta hän kävi jopa vanhan edustajiston viimeisessä kokouksessa paikalla. Vain tullakseen tyrmätyksi sääntöjenvastaisella toiminnalla.

Argumentti siitä, että ylioppilaskunnan arki menisi hankalaksi mikäli työkielenä käytetäisiin englantia ovat nekin huttua. Ensinnäkin, yliopistoon päästäkseen tulee suomalaisen koulutuspolun käyneiden opiskelijoiden läpäistävä peruskoulun ja toisen asteen englannin opetus. Luulisi siinä edes osaavan bad englishiä, joka on maailman yleisin kieli. Ja kieltä oppii parhaiten puhumalla!

Korostan, että koska hallitus valittiin sääntöteknisesti oikein ja  säädetyn kokoisena, ei kyseessä ole oikeustoimikelpoinen asia. Ei siis kannata heiluttaa hallinto-oikeuskorttia.

Juridinen ongelma

Ylioppilaskuntien omaleimaisuuteen kuuluu automaatiojäsenyys, josta säädetään yliopistolain §46. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä (myös kansainvälisellä tutkinto-opiskelijalla) on siis jäsenyyden velvoitteet (jäsenmaksu), mutta ei ilmeisesti kaikkia mahdollisuuksia ISYY:ssä osallistumisesta, mikäli hän ei puhu suomea äidinkielenään?

Yliopistolaissa säädetään ylioppilaskunnan kieleksi suomi. Tämä tarkoittaa kuitenkin vain hallintokieltä, ei työkieltä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ylioppilaskunnan virallisten tiedotteiden, päätösluetteloiden ja kokousasiakirjojen kielen tulee olla suomi. Vähintään suomi, eikä mikään estä kääntämästä niitä muille kielille. Tänä vuonna mm. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta CAMOS hallituksessa on toiminut kaksi ei suomea äidinkielenään puhuvaa hallituksen jäsentä, ilman ongelmia. ISYY - miksi et uskalla?

Moraalinen ongelma

Ylioppilaskunta, jonka lakisääteisenä tehtävänä on toimia mm. jäsentensä yhdyssiteenä ja osallistua yliopistojen kasvatustehtävänään, ei valinnut hakijapulan keskellä hallitukseen innokasta opiskelijaa sillä hän ei puhu suomea äidinkielenään. Huolimatta siitä, että samassa kokouksessa hyväksyttyyn ylioppilaskunnan strategian toimeenpideohjelmaan 2014-2018 kirjattiin kauniita sanoja siitä miten ”Kansainvälisyys on osa kaikkea ylioppilaskunnan toimintaa” tai että ylioppilaskunnan uuteen linjapankkiin kirjattiin  ”Yliopistoyhteisössämme kaikki ovat tasa-arvoisia. ISYY ei hyväksy kiusaamista eikä syrjintää.

 

Yhteenvetona 

Ylioppilaskunnan arvot ovat tiivistetty näin:

 

Kunnioitamme, vaikkemme vielä tuntisi.

Yritämme, vaikkemme vielä ymmärtäisi.

Rohkaisemme, vaikkemme vielä uskaltaisi.

 

Nyt hallituksen muodostamisessa ei kunnioitettu, ei yritetty eikä rohkaistu. Toimittiin omien arvojen vastaisesti.

 Puheissa vedottiin myös siihen, että hallituksen työkielen osittainen vaihtaminen olisi kallista. Paskat minä siitä. Sillä arvot vaativat muutakin kuin kauniita sanoja. Niillä on aina hinta, joka pitää maksaa. Itsenäisyyspäivän aikana, en voi ajatella että itsenäisyys on ollut suomalaisille arvo, josta ollaan vuosikymmenien aikana maksettu kovaa hintaa. Ei muutaman esityslistan kääntäminen englanniksi voi olla yhdenvertaisuuden arvon mitta.

 Kyseessä ei ollut positiivista syrjintää, joka olisi vaatinut toteutuakseen valinnan ja poisvalinnan. Kyseessä ei ollut vahinko tai unohdus. Jättämällä kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan ulos hallituksesta ja valitsemalla hallituksen toiminnallisesti heikolle pohjalle tehtiin selkeä ulosrajaus. Eikä tietoiselle ja perusteettomalle ulossulkemiselle ole kovin montaa mieltäylentävää sanaa olemassa.

Riviedaattorin tiedoilla, en voi katsoa asiaa kuin että ylioppilaskunta toimi poissulkevasti, vastoin omia sääntöjään, strategiaan ja arvojaan edustajiston kokouksessa 7.12.2013. Enkä koskaan olisi uskonut akateemisen nuorison syyllistyvän tähän. En vuonna 2013.

 

Kirjoittaja on varajäsen Tasa-arvon neuvottelukunta TANE:ssa sekä varsinaisena jäsenenä TANE:n miesjaostossa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat