Pohjoismaisen puolueettomuuden kylmä syyskylpy
Vietin viikonloppuni ruotsalaisen insinöörityön taidonnäytteen, IKEA keittiökaapiston parissa. Minun vääntäessäni ruuvia lastulevyyn selkeä kipeänä, paini Ruotsin puolustusvoimat ja poliittinen koneisto vanhan syyspeikkonsa kanssa.
Tarinaa siitä, mitä Ruotsin tiedusteluelimet, ja silminnäkijät ovat havainneet kirjoitetaan parhaillaan, ja se täydentyy seuraavien viikkojen aikana. Ensimmäiset poliittiset reaktiot on odotettavissa huomisaamuna Pohjoislahden kummallakin puolella. Seuraavaksi kolme pointtiani aiheesta.
1.Liittoutumattomuus ei takaa koskemattomuutta. Poliittisessa diskurssissa on ylläpidetty ajatusta siitä, että sotilaallinen liittoutumattomuus pitäisi Suomen ja Ruotsin suojassa Venäjän sotilaalliselta, myös aggressiiviselta, toiminnalta. Kevään, kesän ja syksyn ilmatilaloukkaukset eivät tue tätä mielikuvaa. Suomi ja Ruotsi, NATOon kuulumattominakin maina eivät ole puolueettomia. EU-jäsenyys ja pitkälle viety rauhankumppanuus tekevät meistä Kremlin silmissä läntisen koalition jäseniä, oli oma #turpo-gramofonimme juuttunut mille vuosikymmenelle tahansa.
James Mashiri on ansiokkaasti kääntänyt turpo-blogin joka piirtää vahvan narratiivin Venäjän sotilaallisesta reippaudesta Itämerellä Ruotsin vinkkelistä. Mikäli epäilty Venäjän sotilaallinen alueloukkaus on todennettavissa, on vain realistista olettaa että samaa tapahtuu myös pimenevällä Suomen rannikolla. Sillä ei meidän merenkuuntelun taitomme ole niin aukoton kuin tahdomme Korkeajännitysten perusteella luulla.
2.Sotilasliitto Ruotsin kanssa ei ole kriisitön. Kansan suuri enemmistö ja poliittisista toimijoista ainakin Keskustanuoret kannattavat sotilasliittoa Ruotsin kanssa. Ajatus valtiosopimuksesta Ruotsin (Huom! Norja, Tanska ja Islanti eivät voi liittoutua sotilaallisesti NATOn perussopimuksen takia) kanssa on varovaista liukumaa tai edistystä turvallisuuspoliittisessa kehityksessä, kuin tee-se-itse miehen halpaversio NATOn kanssa, ja sitä on markkinoitu turvallisempana vaihtoehtona NATO jäsenyyteen verrattuna. Puolustusliitto Ruotsin kanssa ei Keskustanuorten mielestä suututtaisi tai uhkaisi Venäjää. Nyt kuitenkin elämme tilanteessa jossa Ruotsissa jahdataan todennäköisin syin merkkiä Venäjän suorittamasta sotilastiedustelusta veden alla.
3.Ulkopoliittinen hiljaisuus on huolestuttavaa. Suomen ulkopoliittinen johto ei ole sanonut puolikasta sanakaan Ruotsin tilanteesta viikonlopun aikana. Puolustusministeri Haglund sanoi hetki sitten, ulkopoliittisen puolueettomuuskäsikirjaa siteeraten YLE uutisille, ettei minkäänlaista tiedonvaihtoa maiden välillä ole ollut, ja ettei tilanteessa ole syytä ylireagoida. Pääministeri ja ulkoministeri eivät ole nähneet tarpeelliseksi tilannetta kommentoida, jättäen mediatilan puolustusvoimien aktiivi ja evp. Upseereiden harteille. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka paljon puolustusvoimiemme eri haarat ovat kykeneviä syvenevään yhteistyöhön? Vähimmäismäärä sotilaallista solidaarisuutta olisi tarjota Ruotsille tietoa siitä, mitä Suomen oma merivoimien sotilastiedustelu havainnut omilta kuunteluasemiltaan. Julkisesti ei Suomella taida riittää rohkeus tarjota omaa kalustoaan, aluksia ja miehistöään avuksi Ruotsille. Sillä sitähän sotilaallispoliittinen liittoutuminen tarkoittaa juhlapuheiden jälkeen. Riskien jakamista, solidaarisuutta sekä yhdessä pysymistä.
Ps. Parasta puolustuspolitiikkaa, mitä Ruotsi tällä hetkellä tekee on avoin tiedottaminen. Asian tuominen julkisuuteen on vahva signaali alueloukkauksen suorittajalle. Vapaa media, sekä verkkokansalaisuus sosiaalisessa mediassa ovat yhteiskuntiemme vahvuus ja #turpon yksi tukipilari.
Ps.2. Syysillan pimeydessä voi vain toivoa, ettei jossain Ruotsin edustan lahdessa makaa sukellusvene täynnä nuoria merisotilaita, joita ei haluta pelastaa poliittisista syistä. Ruotsi, eikä maailma halua uusintaa Kursk onnettomuudesta.
Harmi, että näin fiksuja naisia ja miehiä ei ole eduskunnan enemmistöä.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, otan tuon ylitsevuotavana kohteliaisuutena. Kansa saa arvoitsemansa päättäjät ja edustajansa myös huhtikuussa 2015.
Ilmoita asiaton viesti
Turha ostaa mitään Ikean huonekalua. Yksikään kierrätysfirma ei suostu niitä myöhemmin vastaanottamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä, maksukyvyn mahdollisesti kasvaessa on suunnitelmissa siirtyä antiikkihuonekalujen keräilyyn, mutta se ei suoranaisesti ollut tämän bloggauksen pääsisältö 😉
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkin jatkaessani tätä sun estotonta ylistystä, ohi aiheen, mutta siis ei kannata hankkia – ainakin itse olen sitä mieltä – antiikkia. Paras on laadukas design. Antiikki usein epäkäytännöllistä ja IKEA taas rumaa ja kestämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Olipas oikein kunnon elitistinen arvio. IKEAssa on keskimäärin ottaen hinta-laatusuhde kohdallaan. Sieltä löydät erittäin hyvääkin laatua, joka on samalla kaunista. Onhan siellä sitten halpaakin.
Kaikilla ei ole varaa ostaa laadukasta designia. Silloin pitää yrittää keskittyä sellaiseen laatuun, joka ulkonäöllisesti miellyttää omaa silmää. Vaikka snobbailijat katsoisivatkin IKEAn logoa pitkin nenänvartta.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin nykyinen sotilaallinen heikkous on ongelma Baltian maille sekä Suomelle, joiden puolustus osittain nojaa siihen ajatukseen, että lännestä on tarvittaessa saatavissa riittävän nopeasti tukea ja täydennystä, joko Naton tai EU:n puitteissa.
Jos Ruotsilla olisi edelleen vahvat ilma- ja merivoimat ja Gotlannin puolustus, se turvaisi näitä toimituksia.
Ruotsalaisten käsitys siitä, ettei Ruotsiin kohdistu sotilaallista uhkaa, saattaa olla harhainen. Jos Ruotsi on sotilaallisesti heikko ja jos Venäjä haluaa miehittää Baltian maat ja/tai Suomen, sen kannattaisi ensin lamauttaa tai ottaa haltuun Ruotsiin rannikko. Tällöin se voisi tehokkaasti estää tai hidastaa länsiavun perilletuloa pussin pohjalle.
Puolustusliitto heikon Ruotsin kanssa ei ole houkutteleva ajatus, jos siinä on uhkana joutua heti mottiin, eikä muuta apua ole sitten tulossa.
Ilmoita asiaton viesti
No nythän pohjoismaisen sotilasyhteistyön puolesta liputtavat, kuten puolustusvaliokunnan pj voisivat isoon ääneen tarjota Suomelta apuja Ruotsissa käynnissä olevaan etsintään.
Vai onko liian iso riski siitä että pahoitetaan venäläisten mielet?
Ilmoita asiaton viesti
Tulipahan tuossa mieleen, että missäs aikataulussa se försvarsbeslutet 2015 eteneekään?
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin saaristossa on jälleen kerran havaittu jotain esimerkiksi hylkeitä. Tiedä nyt häntä.
Suomen kokoomuslaisen pääministerin kolme pointtia ovat:
– Emme tiedä, mitä siellä tapahtuu, joten emme voi ottaa kantaa asiaan.
– Ehkäpä saamme Ruotsin ja Suomen välisen puolustussopimuksen tehtyä. Eli 50.000 ruotsalaista ja heidän suhteellisen tehokas lentovoimansa sekä laivastonsa puolustavat Ruotsia. Suomi puolustaa Ruotsia kuten aina ennenkin historiassa inhan idän hyökkäyksiltä.
– Ruotsi ei välitä itse asiassa kakkaakaan Suomesta. Menköön jos on mennäkseen. Tärkeää on vain se, että Ruotsi-Mammalle ei tapahdu mitään.
Näin Alex Stubb ajattelee ja mikä ettei.
Ilmoita asiaton viesti
1) Liittoutumattomuus ei varmista koskemattomuutta, totta: siksi voimavarojemme mukainen oma puolustus ja puolustustahdosta huolehtiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Liittoutuminen sen sijaan vie koskemattomuuden ihan varmasti: Suomella ON JO renkimaasopimus, eli emme hallitsisi sen nojalla NATO:n käyttöön annettua maatilkkua – sopimuksellahan Suomi luovuttaa komennon NATO:n osoittamalle komentajalle, ja saa lisäksi piikoa maahamme päästettyjä joukkoja (muonitus, kuljetus jne.).
2) Sotilasliitto Ruotsin kanssa on avioliittovimmaisen Suomi-neidon uusin haihatelma. Vaikea uskoa, että Ruotsi olisi kovin innoissaan varsinaisesta liitosta, vaikka yhteistyö kuten jaettu kuljetuskonekapasiteetti tai mahdolliset tulevaisuuden yhteishannkinat ovat hyvin järkeviä.
NATO-himoiset Suomen puolustus- ja ilmavoimathan menivät reilut 20 vuotta sitten pilaamaan suhteet hankkimalla Hornetit – joiden lentotunnin hinta on moninkertainen JAS Gripeniin verrattuna (joka taas on noin puolet halvempi kuin F-16), ja joiden luvatuista vastakaupoista osa on edelleenkin toteutumatta. Nyt meillä on kalliit ”vanhan mallin” Hornetit joiden tilalle Jenkit yrittävät puristaa perin pohjin epäonnistunutta ”can`t turn, can`t climb, can`t run” (John Stillion) F-35:ttä… kun Gripen olisi ollut päivitettävissä NG:ksi ja kustannuksiltaan Suomelle passeli. Eihän meillä ole pian enää varaa lennättää Hornetteja x0.000 Euron lentotuntihinnalla?! Missä suurvaltafantasioissa oikein eletään – jenkkirassien sijaan olisi saatu Gripenit ja rahaa olisi jäänyt yli pariin lisävartiolaivaan, tai mitä muuta kalustoa olisi tarvittu realistiseen puolustuskyvyn nostamiseen?!?
Kalustosta puheen ollen Ruotsilla on sitä varmuudella omasta takaa riittämiin, ja samoiten runsaasti omia kokemuksia haamujahdeista. En vaan näe miksi Suomen pitäisi osallistua heidän raivoisan toimeliaisuuden esittämiseensä, pahimmillaan riskeerata kalustovaurioita kun toiset siellä tohottelevat.
3) ”Vaikeneminen on kultaa”, kuten sanotaan. Emme vielä tiedä mitä villihanhia Ruotsi oikein ajaakaan takaa, ei olisi kesälläkään olisi ollut tarvetta hysterisoitua muutaman ilmojen pakettiauton (An-72) ajolinjoista… joista osalla oli pätevä syy, eli ukkospilvien välttäminen, jos tiedotus puhui totta. Pikemminkin on parempi pysyä vaiti ja säilyttää uskottavuutensa, edes jonkinmoinen ammattilaisvaikutelma.
NATO-sakin kirkuminen, viime aikoina NATO-vastustuksen pikemminkin voimistuessa jopa crescendo, on jo tahattoman koominen – yhtä tahattoman koominen kuin pääsihteeri Rasmussenin outo ja läpinäkyvä höyryäminen (virkansakin puolesta, toki) on ollut menneen vuoden aikana. Miten voidaan käydä järkevää kansalaiskeskustelua maanpuolustusasioista (myös NATO:sta yhtenä – todella huonona – vaihtoehtona), jos osa porukasta on ilmiselvästi tilapäisen kiihtymyksen ja ehkä jopa mielenhäiriön (vedenalaisen toiminnan uumoilu, vaikkei konkreettisia todisteita ole) vallassa?!
Ilmoita asiaton viesti
Timo-Pekka Mustakallio,
Miten voidaan käydä järkevää kansalaiskeskustelua maanpuolustusasioista, kun levität aivan tahallisia sikamaisia valheita esimerkiksi isäntämaasopimuksen sisällöstä?
”…eli emme hallitsisi sen nojalla NATO:n käyttöön annettua maatilkkua – sopimuksellahan Suomi luovuttaa komennon NATO:n osoittamalle komentajalle, ja saa lisäksi piikoa maahamme päästettyjä joukkoja (muonitus, kuljetus jne.).”
Miksi viitsitkin valehdella noin alhaisesti? Suomea ei velvoita isäntämaasopimuksessa yhtään mikään ”luovuttamaan komennon”, vaan joka hetki Suomen valtioalue ja sen resurssit ovat Suomen omassa, kansallisessa päätösvallassa. ”Piikominen” on palveluiden tuottamista käypään hintaan vaikkakaan ei ylihintaan, mikä selvästi lukee sopimuksessa – luulisi työllistämisvaikutusten kelpaavan jo ihan taloudellisin perustein ainakin suurtyöttömyyden aikana. Mutta olen todella pettynyt tahallisen totuudenvastaiseen propagandaasi.
Isäntämaatukisopimus löytyy tästä: http://www.defmin.fi/files/2898/HNS_MOU_FINLAND.pdf
Ole hyvä ja osoita sen tekstistä, mikä siinä tukee yllä esittämiäsi väitteitä.
Keskustelua aiheesta on tässä:
http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17516…
Mitä tulee Hornetin valintaan, Ilmavoimien parhaat asiantuntijat kyllä vertasivat valintaprosessissa sekä järjestelmän suorituskykyä että elinkaarikustannuksia kaikilta ehdokkailta, mukaan lukien Gripeniltä ja F-16:lta.
Millainen kusi onkaan noussut sen siviilin hattuun, joka uskoo maallikkona ja amatöörinä olevansa huomattavasti alan ammattilaisia pätevämpi tekemään tällaisia syvällistä erikoisasiantuntemusta vaativia arvioita? Vai oletko kenties suorittanut jossakin vastaavia teoreettisia opintoja ja hankkinut käytännön kokemusta sotataloudessa, lentotekniikassa ja ilmasodankäynnissä kuin valintasuosituksen tehneet yleisesikuntaupseerit?
Ilmoita asiaton viesti
Hannu,
pidätkö solvaamista asiallisena keskustelutyylinä?
Kekkosen presidenttikaudella ei tullut kuuloonkaan, että NL:n kanssa olisi järjestetty heidän ehdottamia yhteisiä sotilasharjoituksia Suomessa. Mutta nytkö on ihan okei päästää NATO-sakkia Suomeen? Ei minusta, eikä monen muunkaan mielestä. Puolueettomuus tarkoittaa, että pysytään blokeista erossa – ja jos NL oli aikanaan vaikea on USA:sta tullut nyt maailmanpolitiikan hullu koira, johon on täysi syy pitää hajurakoa. Voimasuhteet ovat vauhdilla muuttumassa, USA:n johtava asema varmuudella haasteiden edessä, ja levottomuutta tiedossa. Euroopan on jo sitä ennen ratkaistava mahdoton tilanteensa – luultavasti kriisin kautta. Ei ole viisasta sitoutua poliittisesti, vaan säilyttää liikkumavapautensa. HNSA hivutettiin eduskunnan ohi, nykyisen presidentin silmien alta. Se ei ole edes lähtökohtaisesti Suomen edun mukainen, eikä eduskunta kenties olisi hyväksynyt sitä.
MOU tarkoittaa – jos luit sen, ja ymmärsit lukemasi – että tänne kutsuttu vieras joukko on NATO-komennossa, EI Suomen (kohta 1.1, ”NATO-led” eli NATO:n johtama, koskien sekä voimia että alihankkijoita – myös suomalaisia). Suomi on renki omalla alueellaan – esimerkiksi satamassa johon NATO-joukot nousevat mainin – ja siellä suomalainen ottaa vastaan komentoja ulkomaalaiselta (kohta 1.11 ”located on, operating in or transiting through the Host Nation’s territory, territorial waters or airspace”, kohta 5.2 g NATO-komentaja valitsee henkilöstön ja resurssit). Ymmärrän järjestelyn logiikan NATO:n kannalta, mutta Suomen ja suomalaisten näkövinkkelistä se on pöyristyttävä ja mahdoton.
Yleissopimuksen puitteissa NATO saa käyttää väyliä, liikennepaikkoja kuten lentokenttiä, tai kauttakulkea miten se itse senhetkisessä tilanteessa parhaaksi näkee – eli Suomella ei ole täyttä kontrollia ketä tänne lappaa, tai missä ja millä asioilla kukakin liikkuu. Milläpä resursseilla Suomi ulkomaalaista sotilaiden kirppulaumaa valvoisikaan? Ehkäpä he vain ”eksyivät”? Suurvalloilla on joskus aika huono suunnistusvaisto – kuvittelevat kai, että kaikki olisi ”heidän” maata. Emme tarvitse näitä ongelmia, niitä on ennestäänkin riesaks` asti.
Piikomisesta taas Suomi sitoutuu antamaan NATO-revohkalle tukeaan täysien kykyjensä (”fullest capacity”) mukaan, mikä jättää auki mahdollisuuden NATO:n vaatia palveluita enemmän kuin ennen operaation alkua sovittiin, viedä tuhkatkin pesästä jos asian kärjistäisi. Palveluista Suomi ei välttämättä saa korvausta lainkaan, jos common funding (1.14) ei anna myöten (5.2 c, 6.8), ja on myös Suomen vastuulla (5.2 e) jos sen kutsumat avustavat maat tarvitsevat ei-sotilaallista palvelua (5.3, ”pistetään piikkiin”) eivät noudatakaan solmimaansa aiesopimusta (5.1 g). ”Renki” ja ”piikominen” ovat kansantajuisia käsitteitä mistä on kyse, ”isäntämaa” taas NATO:n fantasiakäsite millä ei ole tosiasiapohjaa.
”(…) palveluiden tuottamista käypään hintaan vaikkakaan ei ylihintaan, mikä selvästi lukee sopimuksessa”, siis tarkoititko tulleja jms veroluontoisia maksuja (kohta 6.4) tai ettei NATO maksa enempää kuin PV maksaisi (6.10)? Sopimuksessa asia ei lue niin kuin väität, ei etenkään ”selvästi” – et kai yritä sumuttaa? Sen sijaan ihan vierestä löytyy kummajainen, eli NATO-päämajalla on oikeus mission tehokkuuden tarpeisiin ostaa ulkopuolisia palveluita, nostaa ja ajaa kanteita oikeudessa, ostaa tai myydä kiinteää omaisuutta, tai sen kaltaista määrittelemätöntä (7.1)… näiden maksajasta ei kuitenkaan mainita. Erittäin outo pykälä. Erikoisena pidän myös, ettei riita-asioita saa viedä kansallisen tai kansainvälisen oikeusistuimen eikä välimiehen ratkaistavaksi. Mutta oikeudenmukaisuus ei ole koskaan ollut Yhdysvaltain vahva puoli.
Hornetit tulivat 1995: turha rypistää, vahinko tehtiin jo… opettavaisena tarinana kylläkin kiinnostava.
Selvästi halvempi Gripen toimii paremmin kuin kallis Hornet: on tehty huonot kaupat (vrt. Gigantti-slogan). Hornet-hankinta olikin ennen muuta poliittinen päätös, aivan kuten MiG-21bis:ien aikoinaan. Jotkut natottajat halusivat Suomelle ylikalliit jenkkirassit. Ensinhän jouduttiin tyytymään karsittuun etnotaksiversioon, koska täyteen versioon ei ollut fyrkkaa. Koneet päivitettiin vasta myöhemmin rynnäköintiinkin, eli oikeasti F/A-18:ksi. Suomalaisostaja joutui myös vastakauppojen suhteen USA:n pölynimurikauppiaiden höntittämäksi. Ruotsi-naapurimme kanssa ne olisi hoidettu jämptisti, rapakon takana on sen sijaan eri sopimusmoraali: vastakauppoja on yhä täyttämättä. Nyt kalliit Cadillacit seisovat platan tai hallin koristeena, kun ei riitä kunnolla hynää lentotunteihin. Ei mennyt hyvin.
Pyöräytetäänpä vielä lukuja. Gripenin lentotunti maksaa erään arvion (lähdelinkki) mukaan 4.700$, Hornetin taas 11-24.000$: Gripen olisi siis puolustanut maatamme 2,3-5,1 tuntia jokaista Hornet-tuntia kohden. Aika iso ero. Kiitoratavaatimuksina Gripen toimii 800m maantien pätkiltä, kun Hornetin tarvitsee 7.000ft=2,1km lentopaikan (ilman katapulttia ja jarruvaijereita). Hajasijoitetuista Gripeneistä suuri osa selviäisi siis vihollisen ensi-iskusta, kun taas Horneteista suuri osa jäisi kenttään savuavana hylkynä. Gripen kulkee ilman jälkipolttoa M1,2 ja täysillä M2. Hornet taas ei superkruisaa ollenkaan, edes E/F kun suomella on vanhanmallinen C/D, ja jää M1,8:aan. Konetta valitessa olisi kannattanut luottaa Ruotsin lentokoneteollisuuden pitkään sarjaan erinomaisia koneita (Tunnan, Lansen, Draken, miksei myös Viggen), valita kaukonäköisesti.
Lähde: http://www.stratpost.com/wp-content/plugins/post2p…
NATO-lähentyminen on Hornet-kauppojen kaltainen järjettömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Timo-Pekka Mustakallio
On ilo lukea noin asiapitoista ja kuivan asiallista tekstiä kuin sinun. Analyysisi perustuu vankalle tieteelliselle pohjalle ja on erittäin varovaisesti muotoiltu. Itse asiassa tässä on koolla ainekset vaikkapa johonkin tieteelliseen artikkeliin.
Ilmoita asiaton viesti